LeenaKostiainen

Sairaanhoitaja ei ole laman syypää

Viimeaikaisessa keskustelussa on esitetty uskomaton väite, että Suomen lama ja kilpailukyvyn muutos johtuisi siitä, että sairaanhoitajat saivat neljälle vuodelle jaksotetun tasokorotuksen palkkoihinsa v. 2007.
 
Kaikki tunnustivat tuolloin, että sairaanhoitajat olivat koulutukseensa ja työn vaativuuteen nähden alipalkattuja. Se näkyi myös siinä, että alalla oli työvoimapula. Moni hakeutui töihin ulkomaille, usea ulkomaille.
 
Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen, työnantajapuolella ei nähty mahdollisena yhden ryhmän kuoppakorotusta, vaikka edellä mainittu työvoimapula oli ongelmana. Ikävä esimerkki työmarkkinoiden jäykkyydestä.
 
Väite siitä, että sairaanhoitajien palkankorotus johti suomessa palkkamaltin katoamiseen ja Suomen kilpailukyvyn menettämiseen on mielenkiintoinen. Onko niin, että on sairaanhoitajien syytä, että kansainvälisessä kilpailussa olevien alojen työntekijät hinnoittelevat itsensä ulos ja osan porukasta työttömiksi? Väite on kohtuuton. Lainaan silloin Tehyn puheenjohtajana toiminutta Jaana Laitinen-Pesolaa. "...meillä edelleen on koulutettua väkeä tekemässä sitä työtä, mitä suomalaiset haluavat. Meillä arvostetaan sitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto toimivat".
 
Suomen lama aiheutuu yleismaailmallisesta pankkikriisistä, it-alan, ennen kaikkea Nokian, romahduksesta, puunjalostusteollisuuden markkinoiden supistumisesta ja nyt vielä Venäjän kysynnän hiipumisesta sen talouden vajottua.
 
Vaatii melkoista mielikuvitusta saada tämä sairaanhoitajien syyksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Eihän sairaanhoitajat mitään muita suurempia korotuksia saaneet julkisella sektorilla.

Kataisen kevyet lupaukset johtuivat hänen tietämättömyydestään Suomen neuvottelujärjestelmästä. Totta kai kaikki julkisen sektorin etujärjestöt pitivät huolen, että kaikki saivat saman korotuksen. Siitähän se kustannusten nousu johtui ja sairaanhoitajien korotus jäi suunniteltua pienemmäksi.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Katainen lupasi sari sairaanhoitajalle ennen vaaleja 500 € palkankorotusta. Tämä Kataisen lupaus on nykyisen lamamme ja kilpailukyvyn menetyksen taustalla.

Käyttäjän HeikkiAOllila kuva
Heikki A Ollila

Ahola ei ymmärrä lukemaansa. Niin se ei ollut, kuten Leena Kostiainen kirjoittaa. korotukset tarvittiin, että sairaanhoitajat saataisiin töihin sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Kun muut palkansaajat tulivat perässä, he aiheuttivat alalleen työttömyyttä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Siellähän ne sairaanhoitajat olivat töissä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa vanhoillakin palkoilla, ja olisivat olleet jatkossakin. Vai olisivatko yhtäkkiä sankoin joukoin lähteneet ulkomaille tai kouluttautuneet uudelleen paremmin palkatuille aloille? -temppu jota muidenkaan "alipalkattujen" töiden tekijät eivät tähän päivään mennessä ole tehneet.

Sari Sairaanhoitajan palkankorotuksia tarvittiin vain ja ainoastaan nostamaan Kokoomuksen kannatusta.

Samoin, jokainen edes perusteet palkanmuodostuksesta ymmärtävä tajusi jo tuolloin, että korotukset tulevat siirtymään myös muille aloille, moninkertaistaen silloin esitetyn hintalapun.

Käyttäjän HeikkiAOllila kuva
Heikki A Ollila

Tomi Solakivikään ei osaa lukea tai ymmärtää lukemaansa. "007 nimenomaan sairaanhoitajia oli ulkomailla, etenkin Norjassa ja myös muilla aloilla.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #8

Nojuu, ihan varmasti oli. Se on sitten eri asia, oliko vuoto muihin maihin ja muille aloille niin suurta, että se olisi tehnyt minkäänlaista ongelmaa työvoiman saatavuuteen.

Väitteillesi on ongelmallista se, että työvoimaa lukitsee paikoilleen aika moni tekijä. Se on kuitenkin aika marginaalinen ryhmä, joka pystyy ja haluaa pakata perheensä ulkomaille lähtöön. Samoin, se on aika marginaalinen ryhmä, joka löytää sairaanhoitajan koulutuksella muuta, paremmin palkattua työtä.

Jos työvoiman saatavuudessa olisi oikeasti ollut ongelmia, niin palkat olisivat nousseet kyllä muutenkin kuin lyömällä pyrstöä penkkiin ruiskukkaryhmän kiihottamana. Niin, ja kohonneiden palkkakustannusten summalla olisi kouluttanut melkoisen armeijan hoitajia työvoimapulaa paikkaamaan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #8

Ja on edelleen,yksityisen sektorin ja maailmanlaajuinen taantuma hillitsevät hieman maan ja ammatin vaihtoa. Sama koskee muitakin ammatteja,ei vaihto ole vain sairaanhoitajien juttu

Pekka Heliste

Ei lama ole hoitajien syytä, mutta julkisen talouden alijäämä on kaikkien julkisten alojen korotusten syytä n puolet-suurin osa vajeesta syntyy palkkakulujen kasvusta 2007 jälkeen.

kaksi hieman eri asiaa.Ei meillä varsinaista lamaa ole, veintikin vetää paremmin kuin 2005 , mutta kasvu on heikkoa. Se ei riitä luomaan uusia työpaikkoja tarpeeksi

Kun työn tarjontaa lisätään samaan aikaan niin työn tarjonta kumuloituu työttömyydeksi

Meillä oli 1989 n 2,5 miljoonaa työllistä, 2007 sama määrä ja nyt 2,450 miljoonaa työllistä, joen paljoa ei ole menetetty työpaikkoina

Mutta työttömyys on kasvanut 80000:sta 500000:een, kiitos Vartiaisen etc

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ei lama ole hoitajien syytä. Ei niin ja turha heille on niuhottaa siitä, että Kokoomus Jyrki Kataisen johdolla käytti heitä vaalivankkureittensa vetäjänä ja vielä onnistuikin. Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa ja tässä tapauksessa kansantalouden pussista.

Entä sitten, oliko Katainenkaan tyhmä? Hänhän saavutti tavoitteensa eli vaalivoiton Kokoomukselle. Ehkei tyhmä, mutta täysin välinpitämätön seurausvaikutuksista. Eipä ollut kummoinen valtiomiesteko.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

No, eivät todellakaan ole. Eliitti syyllistää työntekijät ja köyhät.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Aivan oikein, ei sairaanhoitaja ole syyllinen nykyiseen lamaan. Vuonna 2007 Suomessa meni vielä hyvin, palkkoja korotettiin yleisesti ja sitten tuli ennakoimaton romahdus 2009.

Tämä Uuden Suomen eilinen haastattelu Jaana Laitinen-Pesolan kanssa kannattaa lukea:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79486-olen-ilmeise...

Hän sanoo muun muassa: "Jos ajatellaan, että korotus olisi tullut pelkästään tehyläisille, se olisi koskenut noin 100 000 palkansaajaa, mutta kun se tuli koko kuntasektorille vähän viiveellä, niin se vaikutus moninkertaistui. Mitä kunnissa nyt on: 300 000—400 000 työntekijää. Kannattaa kysyä kuntatyönantajilta, miksi tehyläisten taistelemat korotukset levitettiin koko kuntasektorille, Laitinen-Pesola pohtii."

Kysyisin kuntasektorin työantajien lisäksi myös kuntasektorin työntekijäpuolelta kokonaisuutena, jos kyselemään on syytä alkaa.

Pekka Heliste

Palkkakäyrien mukaan myös valtion työntekijät saivat vielä suuremmat Korotukset.

Eivätkä noista palkoista päätä työntekijät,kyllä työnantajani on hyväksyttävä ne.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Silloiseen sopimuskulttuuriin kuului, että samat korotukset levitetään koko julkiselle sektorille, vaikka niitä alkuun on pyydetty ja saatu vain yhdelle ja aika pienelle ryhmälle. Seurannaisvaikutukset ja etenkin haitat tulivat eteen vasta nykylaman alettua. Oli suurta tyhmyyttä tehdä julkisesta sektorista palkkajohtaja, vaikka ei palkkojen tasossa, mutta korotusten suuruudessa. Miksi tosiaan työnantajat tällaiseen suostuivat?

Tässä asiassa Ruotsin malli on selkeästi parempi. Siellä vientiteollisuus on palkkajohtaja. Palkankorotukset määrittyvät sen maksukyvyn mukaan. Tämä periaate pitää ottaa käyttöön myös Suomessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mikä oli kulutuskysynnän lisäämisestä koitunut haitta kansantaloudellemme?

Pekka Heliste

Ruotsi ja Saksa kopioivat Suomen tupo-mallin

Suomessa tehtiin samoin 60-luvulta aina 2007 saakka.Vientialat olivat päänavaajia ja ne määrittelivät korotustason ja muut seurasivat sitä ja saivat vähän vähemmän

Metalli oli useimmiten päänavaaja, joskus paperi

Kaiken lisäksi 2007 jälkeen toteutuneet liittokierrokset olivat katastrofeja, sillä yrityksissä ei ole neuvottelujärjestelmää kun työnantaja ja työntekijä eivät ole tasavertaisia vaan työnantajalla on yksipuolinen saneluoikeus

Ruotsissa ja Saksassa osapuolet ovat yhdenvertaisia eikä sopimus/korotukset tule voimaan ennen kuin molemmat osapuolet ovat hyväksyneet ratkaisun

Ja työntekijöitä edustaa neuvosto , ei yksinäinen luottamusmies kuten Suomessa .

Niinpä laittomia lakkoja ei tarvita, kun kiista ratkeaa vasta kun molemmat osapuolet ovat hyväksyneet ratkaisun. Suomessa on pakko pakottaa työnanatja neuvottelemaan

Borg ja Vartianen jättivät kertomatta oleellisia osia Ruotsi tai Saksan mallista

Aivan samoin kuin meille on kaupattu Tanskan mallia ja jätetty siitäkin oleellisia asioita kertomatta

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #46

Suomen ammattiliitot vierastavat Ruotsin ja Saksan sopumuskulttuuria kuin vihreää myrkkyä. Työpaikoilla paikallinen sopiminen Ruotsin ja Saksan mallien mukaan on esim. SAK:n jyrkästi vastustama uudistus. Totuuden nimessä kannattaa myös muistaa, että työntekijöiden järjesttäytymisaste ay-liikkeisiin on Suomessa maailman korkein n. 70 % heti Islannin jälkeen. Saksassa järjestäytymisaste on alle 20 %.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #51

AY-liike ei vastusta paikallista sopimista, mutta se vaatii Saksa tai Ruotsin kaltaista järjestelmää

Suomessa yritysjohon valta on luonteeltaan dikdatoorinen ja työnanatja voi yksipuolisesti sanella sopimuksen sisällön/palaknkorotukset. Suomessa työnanatajalla on vain kuuntelupakko, mutta työntekijöiden mielipidettä ei tarvitse huomioida sen kummemmin. Työnanatjan päätös tulee voimaan, tietusti siitä voidaan riidellä oikeudessa, mutta kun ratkaisut tulevat 10-15vuoden kulutta niin ei oikeudessa oikeasti asiaa ratkaista

Ruotsissa ja Saksassa kuin myös muissa sivistysmaissa päätökset tulevat voiman vasta kun molemmat osapuolet ovat hyväksyneet sopparin/korotukset. Asoista päättää neuvosto,jossa on usieta työntekijöiden edustajia esim Saksassa jo 10 hengen yrityksessä neuvostossa on viisi työntekijöiden edustajaa .

Suomessa työntekijöitä edustaa vain yksi luottamusmies, kun työnantajapuolella on useita henkilöitä, lakimiehiä ja työnantajaliiton henkilöitä

Saksassa ei tarvita korkeaa järjestäytymisastetta, koska yleissitovuus ei vaadi korkeaa järjestäytymisastetta ja tasavertaisen neuvotteluaseman vuoksi ei tarvita joukkovoimaa kuten Suomessa

Pekka Heliste

Jos yksityisellä palkat nousevat niin, että yritys menee kannattamattomaksi niin silljn saneerataan eli tässäkin tapauksessa julkiselta sektorilta pitäisi saneerata n 80000 henkeä

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ongelmana ei julkisella sektorilla, etenkään sairaanhoidossa ole samanlainen "kannattavuus" kuin yksityisellä sektorilla, koska sairaanhoidolle on runsaasti kysyntää ja sairaanhoitajat niin tarpeellisia, että heitä täytyy todennäköisesti jatkossa rekrytoida runsaasti lisääkin. Tässä mielessä kyseessä on sekä kannattava toiminta että myös työntekijän markkinat, eli työ on helppo hinnoitella korkeammalle, tämäkin menee markkinatalouden mekanismien mukaisesti.

Se, mikä yllä olevassa kuviossa on aiheuttanut budjettiongelman, on se, että todellinen maksava asiakas ei julkisessa terveydenhoidossa olekaan hoitoa saava vaan valtio ja kunnat. Tämän vuoksi kaikki julkisen sektorin palkkaneuvottelut tuottavat erityisen paljon harmaita hiuksia valtiovarainministeriölle.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #47

Veroon asiakasmaksu siinä kuin yrityksen lasku.Valtio perii palveluistaan vero-nimisen maksun

Jos maksute ivät riitä kattamaan palvelun tuottamisen kuuja niin valtio/yritys menee konkurssiin tai saneeraa

Jouko Silvennoinen

Kyllä Sari Sairaanhoitaja niinkuin Selluköpikin on palkkansa ansainnut, mihin on kadonnut irvailu ja kadehtiminen selluköpin palkoista, ainoastaan vientialojen palkat ja vientiteollisuus ylipäätään nostaa tämän maan nyt selluköpin palkka on laskenut jo useamman vuoden samaan aikaan nämä suuryritykset viedään ulkomaille ja suodaan niille verokikkailut yrityksille jotka toisella kädella kuppaavat valtion apuja ja toisella jakavat suuria osinkoja.
Ei ole montakaan vuotta kun julkisella puolella valitettiin ettei saada pätevää työvoimaa kun yksityinen maksaa paremmin palkat on tasottunut, mutta kun katsoo valtiontalouden tuloksia onko laatutaso noussut.

Käyttäjän MiraSusannaAnttila kuva
Mira Anttila

Tiesittekö, että nyt puuhataan työaikamuutoksia sairaanhoitajille sekä esim. meille fysioterapeuteille monessa julkisen terveydenhuollon organisaatiossa. Olemme siis eturivissä kantamassa kortemme siihen kekoon, missä työaikaa pidennetään. En saa vieläkään yhtä suurta palkkaa kuin sain 10 vuotta sitten paperiteollisuuden toimihenkilönä. Mutta rakastan työtäni ja ihmisiä sen kohteena. Silti työajan pidennys vähän kismittää, kun se osuu omalle kohdalle.
#työnkautta @AnttilaMira

Jouko Silvennoinen

No selvennetään tarkoitin kylläkin valtion hallinto ja muuta , mutta en missään nimessä käsipareja niitä tarvitaan, mutta se että jos ei ole riittävästi verotuloja niin kuka maksaa ne käsiparit?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jokaisessa yhteiskunnassa on aina ja kaikkialla riittävästi rahaa maksamaan kaiken sen, mikä yhteiskunnan sisällä halutaan ostaa ja maksaa.

Erkko Korppaanmäki

Mira, miten paljon Sinulla tai sairaanhoitajalla on vuodessa palkallista lomaa? Kuuluuko lounastauko työaikaan?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ihmeellistävastuun väistelyä ja veivaamista koko bloikirjoitus. Totta kai sairaanhoitajat ovat syypäitä alaan. Kuka sitten, muka.

Kaikkihan tietävät, että hallitus ei ole talousasioita hoitanut enää kymmeneen vuoteen, joten ei se ainakaan hallituksen syytä siis voi olla.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Olisikohan työnantajilla sittenkin ihan pieni osuus julkisen sektorin ylikorotuksiin, vai onko peräti niin, että kun kysymys on julkisesta sektorista, ei korotuksilla ole niin väliä, eihän niitä kukaan omasta pussistaan maksa, vaan julkisista varoista.

Se seikka, että hulvattomuus kostautuu koko kansantaloudelle, myös yksityiselle sektorille, jonka tuoton varassa koko julkinen talous viimekädessä pyörii, ei vaalityön huumassa tullut ainakaan kokoomuslaisten eikä myöskään julkisen sektorin työnantajien edustajien mieleen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ajatus siitä, että julkinen tlaous pyörisi yksityisen talouden "varassa" on todellisuudelle vieras ja vailla perusteita. Koko jako "julkiseen" ja "yksityiseen" talouteen on keinotekoinen, poliittinen, eikä liity kansantalouden mekanismeihin mitenkään.

Kehotan tutustumaan kansantaloustieteen perusteisiin.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #25

Vai, että jako julkiseen ja yksityiseen talouteen ei liity mitenkään kansantalouden mekanismeihin? Onpa yllättävä väite. Parhaillaan Suomen kansatalous kärsii siitä, että yksityinen talous on pienentynyt, mutta julkinen talous ei lähellekään vastaavasti ja siitä seurauksena on kestävyysvaje ja Suomi velkaantuu nopeammin kuin koskaan.

Vaalien jälkeinen hallitus joutuu sen tosiasian eteen, että yksityinen talous on saatava kasvuun, jotta sitä kautta syntyy riittävästi tuloja julkisen talouden ylläpitoon. On totta, että julkinenkin talous tuottaa, eikä ole pelkkiä menoja. Perusasetelma on kuitenkin se, ettei kansantalous velkaantumatta selviä yksityisen puolen yskiessä laskeneen kysynnän vuoksi. Mikä siihen on syynä, vaati jo omaa pohdintaansa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #36

Me elämme kaikki yli varojemme ,Suomen velat ovat n 300 miljardin luokkaa ja kaikkien velka kasvaa

1) valtion ja kuntien yhteensä 120 miljardin euron velat,

2) kotitalouksien yhteensä 120 miljardin euron velat ja

3) yritysten yhteensä 65 miljardin euron pankkivelat.

Suomi on vastuussa niin yksityisten kuin julkisten velkojen määrästä.

Jos yksityiset eivät maksa velkojaan niin Suomi ja Suomen pankkijärjestelmä joudutaan pelastamaan ulkopuolisen avun avulla

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/09/01/k...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

Niin, mutta kyllä se tärkein syy on kuitenkin sairaanhoitajien huimat palkat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Väitteen ei pitäisi yllättää: se, onko vaikkapa Destia yksityinen vai julkinen ei vaikuta kansantalouteen. Sama koskee vaikkapa postia, terveyskeskuksia jne. Jos julkinen talous olisi pienentynyt vastaavaa vauhtia kuin yksityinen, olisimme todella liemessä. Se tarkoittaisi, että koko kansantlaous olisi romahtanut.

Mitään tekemistä tuolla suhteella siis ei ole "kestävyysvajeen" (joka jo sinänsä onpuhtaasti poliittinen propagandatermi, ei kansantaloustieteellinen) tai velkaantumisemme kanssa.

Tästä johtuen mitään esittämäsi kaltaista "tosiasiaa" ei ole. Kansatlaous selviäis loistavasti ilman järjetöntä velanottoa yksinkertaisesti tekemällä veroremontin, tasaamalla tuloeroja ja lisäämällä massojen kulutuskysyntää nostamalla pienimpiä bruttopalkkoja. Mysö veroutksella maksettu kulutus on sis kulutusta.

Se, että tuo "syy" ongelmiin vaatii pohdintaa, on loistava oivallus. Ilman sen selvittämistä mitään korjaavia toimia ei onnistuneesti voida tehdä. Niin kuin on nähty.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #39

Omassa vastauksessasi esität oikeastaan sen ainoan keinon, jolla kansantalous saadaan tasapainoon. Tarvitaan veroremontti, tuloerojen tasausta ja massojen kulutuskysynnän lisäystä pienimpiä bruttopalkkoja nostamalla. Olen täsmälleen samaa mieltä.

Sen sijaan, että poliittiset päättäjät esittämiäsi keinoja edes harkitsevat, joitain pieniä piirejä lukuun ottamatta, tasapainoas haetaan julkisen sektorin pienentämisestä. Varmin keino laman syventämiseen ovat nopeasti toteutetut julkisen sektorin massasäästöt.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #49

Naulan kantaan. Olen esittänyt tuon veroremonttimallini jo useassa keskustelussa, kuten tiedät, ja pyytänyt siitä joko puoltavaa tai vastustavaa kantaa. Vain yksi nuori ehdokas on kertonut kantansa.

Täytyypä harkita, muuten, sellaisen näppiksenhankkimista, joka ei takkua jatkuvasti.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Tuskin kukaan näistä vastanneista miehistä ymmärtää, (tai sitten ei halua ymmärtää), miten vastuullista, hektistä ja raskasta sairaanhoitajan työ on. Työ on useimmiten vielä vuorotyötä. Kaikissa muissa pohjoismaissa sairaanhoitajan palkka on edelleen monta sataa parempi kuin Suomessa!Työehdotkin ovat paremmat) -Sairaanhoitajan koulutus on 4 vuotta, joten siihenkin verrattuna hoitajat ansaitsevat vähintäänkin sen mitä nyt saavat, minun mielestäni ansaitsisivat enemmän. Täysin samaa mieltä blogistin kanssa .

Pekka Heliste

Indonesiassa sairaanhoitajat tekevät työnsä murto-osalla suomalaisen hoitajan palkkaa ja vastuu on yhtä suuri.

Palkka määräytyy sen mukaan,mikä on asiakkaittemme maksukyky. Valtion velkaantumisen voi päätellä,että meillä ei ole varaa maksaa nykyisiä palkkoja.

Silloin vaihtoehtona on palvelujen supistaminen eli kaikkia ei hoideta

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ensinnäkään ero ei ole niin suuri kuin nimellispalkkaerot antavat ymmärtää. Asia selviää, kun vertaa bruttopalkkaa peruselintarvikkeen ("staple food) kilohintaan, Suomessa peruna, Filippiineillä riisi.

Toiseksi, kyllä Filippiineillä olisi varaa paljon parempaan palkkaan, kyse on poliittisesta järjestelmästä, tahdosta.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen

Kai ymmärrät että valtion (tai kunnan) hommissa valitettavasti vastuu ja työn raskaus ei useimmiten ole missään suhteessa. Onko se työ nyt vähemmän vastuullista, rauhallisempaa tai kevyempää kun se kokkareiden tyhmyyksissään luvattu 500e/kk toteutui? Vai kävikö ehkä peräti niin että niitä käsipareja työtä suorittamaan on vähemmän koskan niille joudutaan maksamaan enemmän?

Kaija Hietanen: jos sinulla olisi valta ja voima, ottaisitko enemmän palkkaa itsellesi vai enemmän työkavereita niin että saisit vähemmän palkkaa?

Ei lama ole tietenkään hoitsujen syy. Mutta on kiistatonta että sukellettiin syvemmälle ihan vaan sen takia että kokkarit menivät lupaamaan sen palkankorotuksen ilmeisesti täysin ymmärtämättä mitä tuli sanottua. Tai eihän sitä luvattu mutta annettiin ymmärtää.

Koskela Risto

Tuliko se palkka yllätyksenä ammattia valitessa,jos ei taso miellyttä niin olisivat alkaneet hitsareiksi tms.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ei toki sairaanhoitaja ole syyllinen, mutta Suomen julkisen sektorin kokonaispalkkasumma on päässyt paisumaan pahasti v. 2007 jälkeen, vaikka edellytykisä moiseen ei olisi ollut sentin vertaa.

2000-luvulla julkiset menot ja julkisen sektorin palkat ovat kasvaneet Suomea nopeammin ennen omia talouskriisejään vain Kerikassa, Espanjassa ja Irlannissa - ja nekin velkarahoituksen mahdolistamina. Nämä maat ovat myöhemmin joutuneet " leikkaamaan ". Saksassa julkisen sektorin palkat ovat kasvaneet vain kolmanneksen Suomeen verraten em. 2000-luvun aikana.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jos ei tiedä, mitä on tilastoitu, tilastoilla ei ole arvoa.

Käyttäjän MiraSusannaAnttila kuva
Mira Anttila

Lomaoikeutta minulla tk-fysioterapeuttina 28 päivää. Nyt olemme luopumassa lounastauon sisältymisestä työpäivään.

Minna Aalto

Hoitajilla edelleen huonot palkat verrattuna moneen muuhun alaan, max. 2500e peruspalkka aloittelevalla, ainoa millä hoitsu saa nostettua palkkaansa kunnolla, on vuorotyölisät. Uralla vaikea edetä muuta kuin lähiesimieheksi ilman lisäkoulutuksia, eli palkkatasoaan on oikeasti vaikea nostaa, toisin kuin monilla muilla aloilla. Keskivertosuomalainen saa saman rahamäärän kuin hoitaja mutta mukavassa arkityössä, ei tarvitse valvoa ja vetää ilta-aamu-ilta-aamu-rumbaa yövuoroineen.

Yksityisen sektorin tes ei edes tunne kahvitaukoja - hoitajilla 20 minuutin aika ruokailla työn ohessa, ja siinä ne tauot sitten olivatkin. Lomaa on se 5 viikkoa, eli ei silläkään saralla mitään kateuden aihetta.

Henry Björkskog

Tunnustan,olen syyllinen vaikken olekkaan sairaanhoitaja.Mutta ne muut vielä syyllisempiä!Samassa veneessä upotaan joten syyllistäminen ei pinnalle nosta vaan järjellinen toiminta!

Pekka Heliste

Jos julkisen sektorin palkat pistetään 2006 tasolle niin säästö on 8 miljardia

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Yli 100 000 vuodessa tienaavien palkat 1990 tasolle, niin säästö on kerrannaisvaikutuksineen 16 miljardia.

ulf fallenius

Kiitän että sairaantyöntekijöiden palkkoja on nostettu sillä se meidän pieni perhe elää elikkä minä ja minun vaimo ja aina on ylimääräisiä vuoroja tarjolla hänelle.Itse en ole saanut pienyrittäjänä juuri palkkaa ollenkaan vuodesta 2009 laman takia mutta on ainakin työmaa ja vaimo elättäjänä niin ne roolit voi kääntyä mutta hyvä että saivat paremmat liksat ja lisineen ylimääräisillä vuoroilla ollaan äkkiä ekonomi luokassa.

Toimituksen poiminnat