LeenaKostiainen

Koulutus on myös turvallisuuspolitiikkaa

Suomalaiset ovat historiastaan oppineet, että kansakunnan turvallisuuden kannalta yhteistyö ja verkottuminen on välttämätöntä.

Turvallisuutta ei pysty rakentamaan yksin.  On tehtävä yhteistyötä, koska maailma on muuttunut.  Kaikki verkottuu ja verkostoituu, myös uhkat ja viholliset. Suomi on syventämässä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. NATOn kanssa Suomi on jo laajassa yhteistyössä ja jäsenyyden tarkoituksenmukaisuuden selvittäminen on Suomen edun mukaista. Mahdollisuus jäsenyyden hakemiseen on syytä pitää Suomen turvallisuuspolitiikan keinovalikoimassa.

NATO on demokraattisten valtioiden yhteisö.  NATO edellyttää, että jäsenvaltioissa on jäsenyys hyväksytty demokraattisesti ja saa kansan tuen. Näin ei Suomessa tällä hetkellä ole. Suomen on seurattava ympäristön ja maailman muutosta ja tehtävä tarvittaessa uudet ratkaisut Suomen ja suomalaisten edun vaatiessa. Luotan presidentti Niinistön harkintaan tässäkin asiassa.

Kansainvälinen hyvä yhteistyö ei ole ainoa tärkeä asia, joka luo perustan kansakunnan turvallisuudelle.  Yhteinen näkemys itsenäisyyden merkityksestä ja koko kansan mukana olo sen turvaamisessa on taannut Suomen itsenäisyyden.  Myös tänä päivänä on huolehdittava siitä, että Suomea kannattaa puolustaa. Sen varmistamiseksi on jatkettava työtä tasa-arvon ja sosiaalisen turvallisuuden hyväksi. On huolehdittava huolenpitoa tarvitsevista niin ikäihmisistä, lapsista kuin nuoristakin.

Sivistyksellä ja hyvällä koulutustasolla on myös turvallisuuspoliittista merkitystä. Hyvin koulutetut suomalaiset pystyvät tulevina vuosina nostamaan Suomen talouden taas kasvu-uralle.  Sivistys ja koulutus takaavat myös sen, että mahdollisella Suomeen kohdistuvalla propagandahyökkäyksellä ei pystytä vaikuttamaan puolustustahtoon ja -kykyyn. Tänä päivänä puhutaan paljon kyberuhkista ja hybridisodasta. Näiden torjumisessa ovat osaaminen ja koulutus avainasemassa.  

Korkeatasoisen varusmieskoulutuksen ja puolustusvoimien sotilaallisesta kyvystä huolehtimisen ohella on huolehdittava myös kansalaisten muista valmiuksista mahdollisten kriiisien varalta.  Valmiuksia parantaa mm se, että suomalaiset ovat aktiivisesti mukana erilaisessa järjestötoiminnassa ja tottuneet tekemään yhteistyötä.  Siitä on hyötyä kriisitilanteessa.

Vapaaehtoinen maanpuolustus on tärkeä osa valmiuksiemme ylläpitoa.  Se on edullinen ja hyödyllinen keino kouluttaa kansalaisten valmiuksia vapaaehtoisin voimin. Mahdollisessa kriisitilanteessa tarvitaan koko kansaa, myös siviilejä. Tähän työhön lotat ja muut sotiemme aikana toimineet naiset antoivat hyvän esimerkin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat